Juhannus 2017

Kesäpäivänseisauksen 21.6 jälkeen vietettiin aurinkoista, viileää muttaviihtyisää juhannusta.

Vantaan seurakuntien Holman kurssikeskukseen oli tullut seitsemän bussilastillista juhlakansaa. Foibesta oli mukana Helli, Inkeri, Irmeli, Vieno ja Reijo.

Sateisen kesän ansiosta luonnon vihreys oli häikäisevän moninaista.

Suomen lippu liehui, kahvia juotiin,  paistettuja makkaroita syötiin, moni saunoi ja ui Valkjärvessä.

Lauluja laulettiin, katseltiin temppuohjelmaa ja lapset pelailivat…

Sitten klo 20.30 aikoihin oli juhannuskokon sytytys…kokon palamista sitten joukolla katseltiin.

Tuli leiskuen nuolevi puuta

hämy verhoo metsän maan

jutut kuulemme, huudot

vaan muuta

sydän syttyy tuntemaan.

Lapsuuteeni Keski-Suomessa, meillä oli tapana valvoa juhannusyö, katsellen auringon laskua ja kohta sen nousua puitten takaa. Soutelimme, odotimme ja katselimme….

Nyt lastenlasten kanssa Holmanmatkan jälkeen kiertelimme hiljaisia Leinelän katuja Pokemoneja pyydystäen. Kello kolmen maissa tulimme sisään melko hämärästä juhannusyöstä….vähän väsyneenä…

….mutta yhtä juhannusta rikkaanpana.

Advertisements

Alppiruusujen kukintaa

Kukinta on ollut sanoinkuvaamattoman kaunista, runsasta ja pitkäaikaista.

Haagan alppiruusupuisto perustettiin 1975 Helsingin kaupungin rakennustoimiston toimesta ja Helsingin yliopiston suunnittelemana luontaiselle suomaalle.

Alueelle rakennettiin käytävistö ja istutettiin 3000 alppiruusuristeymää tutkimustarkoituksiin.

Alla kuvia Haagan alppiruusupuistosta.

Keväällä 1996 alppiruusupuistoa laajennettiin istuttamalla 1500 puistoatsaleaa.

Alueella on jykevä mäntypuusto, joka antaa tarvittavaa varjostusta.

Viime vuoden melko vähäisen kukinnan jälkeen tämän kesän kukkaloisto on lähes paratiisimaista.

Tällä kertaa ei palellut

IMG_20160823_131431

Pyhän Laurin kirkon hautausmaa on vanha historiallinen ja kaunis hautausmaa.

Tämä hautausmaa on aina ollut Vantaan hoidetuin puisto, kaikkien levähdyspaikka, yhdessä Pappilan puiston kanssa.

Tiistaina 23.8.16 aurinkoisena elokuun päivänä Foiben puutarhapiiriläiset kiertelivät hautausmaalla, osa rakkaita poisnukkuneita etsien ja löytäen….osa vain rauhasta, vihreydestä ja auringosta nauttien.

Varsinkin hautausmaan laajennusosalla on tunnusomaista väljyys ja puistomaisuus. Puita on istutettu harvakseen – jokaisella puulla on ollut tilaa kasvaa näyttävän tuuheiksi – varsinkin haarakkaat männyt ihastuttivat.

IMG_20160823_131420

Pyhän Laurin kirkon opas Tea Yli-Perttula esitteli meille,  kohta remonttiin menevää kirkkoa. Tea kertoi mm vanhoista puuveistoksista “Maria ja Jeesuslapsesta” ja “Tuntemattomasta naispyhimyksestä”. Kirkossa on ollut peräti kahdeksan puuveistosta, joista osa paloi vuonna 1893 kirkon palossa.

IMG_20160823_140518

Vanhalla hautausmaan osalla on taidokkaita symbolikielellä koristeltuja muistokiviä. J. W. Hissingerin maanalaisen hautaholvin edessä on kivestä veistetty avattu kirja, jossa ruotsiksi on kirjoitettu sävähdyttävän kaunis, suruisen ilonen runo:

Lopuksi tuli enkeli

hiljaa ja laski

 

kätensä hänen

Tuskaiselle rinnalleen, niin parantavasti ja lempeästi

hän sanoi:

Olkoon sinulla ikuinen terveys

rauha ja lohdutus.

niin kevyesti ja riemuiten

silloin henki

lensi kaukaisiin maihin.       (suom. Brita Nickels)

 

Ja aurinko lämmitti meitä, riisuimme villatakkeja, jotka varmuuden vuoksi on otettu mukaan. Nyt ei tuttu hokema pitänyt paikkansa “hautausmaalla aina palelee”.

Hautausmaakävely virkisti ja väsytti, mutta muistoissa raikas vehreys ja häikäisevä valo säilyy säilyy ainakin jonkin aikaa….

 

 

 

Kirsikkapuiden alla

Kirsikkapuisto Helsingin Roihuvuoressa oli sunnuntaina 8.5.2016 loistelias ja suosittu. Parisataa  vaaleanpunakukkaista kirsikkapuuta kukki…nurmikko oli raikkaan vihreä piknik-alusta ja noin 500 hyväntuulista ihmistä vietti aikaansa tässä hetkessä.

IMG_20160508_145718.

IMG_20160508_140806

IMG_20160508_140927

Satory, iloinen maailmanmatkaaja ja muita lappimuistoja

 

IMG_20160221_110252Satory, iloinen maailmanmatkaaja

Satory Yamadan on 19 vuotias nuori  mies, jolla on polttava halu nähdä maailmaa. Hän lähti puolitoista vuotta sitten kotoaan Japanista kävellen. Tuli Kiinan-Iranin-Turkin kautta Venäjälle ja sieltä Suomeen Lappeenrantaan. Iranista hän sai polkupyörän, jolla hän on nyt kulkenut. Satory halusi välttämättä nähdä Lappia ja Utsjoella hän tutustui yhteiseen tuttuumme Harriin. Harri mukavana kaverina opetti Satorylle hopeasepän ja erämiestaitoja kuukauden verran, sitten hän toi Satoryn Tornioon, joista matka jatkui lumisateessa Ruotsin halki Osloon…..sitten lentäen Kanadaan sieltä USAhan ja Etelä- Amerikkaan…..Hänen matkakassansa oli 8000 euroa, josta tämän puolen vuoden aikana on kulunut 3000 euroa.

Satory pursui nuoruuden iloa ja hyvää mieltä, hän nauroi paljon. “Tottakai” oli hänen usein toistama suomensana ja naurua päälle….Minun huonolla kielitaidolla juteltiin tietysti japanilaisista puutarhoista, joita Satory kuvasi kauniiksi mietiskelypaikoiksi.  Satory sanoi myös pitävänsä paljon mukavista ja avuliaista suomalaisista.

Ehkä joskus vielä kuulemme hänestä, nuoresta Satory Yamadanista, hänestä joka levittää hyvää mieltä ympärilleen…ainakin kirjan muodossa, joka hänen on tarkoitus ensi vuonna kirjoittaa.

 

 

IMG_20160222_122118
Lumilinnan jääveistoksia

Lumilinnassa kannatti käydä

Kemissä on talvisin lumilinna (21:s kerta)

Helmikuussa toiveeni toteutui- sain vierailla oikeassa Lumilinassa!

IMG_20160222_122254Kuulin, että lumi lingottiin muotteihin yht. 23 000 m3. Linkouksen ja tiivistysajan jälkeen muotit poistettiin. Jääveistoksiin jäämateraali otettiin Perämeretä. Linnaa rakensi joulu-tammikuussa 50 henkilöä.

IMG_20160222_120119
Valaistu jäälintu

Lumilinnassa oli yöpymishuoneita arktisine makuupusseineen, ravintola, kappeli (jossa vuosittain kymmenkunta paria vihitään)…oli myös jääveistoshuoneita ja paljon lumikäytäviä. Linnan sisäpihalla oli iso liukumäki.

IMG_20160222_120144
Holviovia toiseen kiehtovaan lumihuoneeseen

Lumilinnassa oleilu tuntui mukavalta, lämpöisen kotoisalta, vaikka linnan lämpötila oli -5 C. Ehkä siihen osaltaan vaikutti muistot lapsuuden pihan  lumipalloista tehdyistä monikerros-lumitaloista.

IMG_20160222_120707
Lumipallomaskotit Terttu ja Antti

Lumilinnan suositut lumipallomaskotit Antti ja Terttu oli kaikkien haluamia kuvauskohteita. Lumilinnassa on vuosittain oma teemansa. Nyt oli linnateema. Mikähän ensi vuonna on?…

 

IMG_20160226_144351
Parasniemen pappila

Torniolaisten mielestä kaunein niemi on tämä Parasniemi

IMG_20160226_172346
Pappilan juhlasali

Parasniemen lähes 200-vuotinen pappila on viehättävä juhlatila. Eräs torniolainen herra halusi lahjoittaa seurakunnalle varat kalusteiden hankintaan.

IMG_20160226_172406
Katseenvangitsija, seinäkello

Ikkunasta häämöttää luminen leveä Tornionjoki, joissa moottorikelkkapojat innolla pörräili.

Jouluna

.

Kun sanat loppuu… niin kukkien kieli jatkaa…
Pimeys ja päivien harmaus on nyt joulukuussa ollut yllättävän runsasta…..
image

…mutta amaryllikset kukkivat kahdella kukkavanalla ja moniväriset hyasintit ihastuttavat kukinnollaan ja tuoksullaan. Niukan kastelun vuoksi ei paljon helpompia kukkivia kukkia ole!
Mutta joulukaktuksia tulisi säännöllisesti kastella kukinnan päättymiseen saakka. Joulukaktus ei siedä vetoa kuten ei joulutähtikään.
image

Puutarhapiiriläiset tekivät jouluaselmia, joihin tietysti käytimme havuja ja nauhoja sekä kipsienkeleitä.
Jouluaika on nostalgisen kivaa.

image

Talventörröttäjät

Eikö ole hauska nimi tuo talventörröttäjä!

Näin sanotaan ruohovartisista monivuotisista kasveista, joiden siemenet kypsyvät myöhään syksyllä tai talvella.

Talventörröttäjiä, myöhään siementäviä kasvilajija on  Suomessa n 200.

wp-1450170404355.jpeg

Luonnossa talvisiementäjät ovat pääasiassa suhteellisen vahvavartisia rikkaruohoja, kuten seittitakiaiset ja hierakat. Ne kasvavat tienvarsilla, jätemailla ja tonttien taustoilla, ovat vähän kuin rumistuksia, mutta elinehtoja talvehtiville linnuille ja kesäisin perhosille.

Myös pihojen perennat ja yksivuotisten kukkien kuihtuneet kukkavanat siemenineen, ovat lintujen ruoka-aittoja.

wp-1450170429719.jpeg

Suomen linnusto käsittää n 240 pesimälajia, joista 70 lajia talvehtii  täällä lähellämme.

Kuten mustarastas, tiaiset, varpuset, puukiitäjät, tiklit, käpylinnut, käpytikat, punarinnat, kottaraiset, peipot, närhit, keltasirkut ja peltopyyt muunmuassa.

Voi ihanat talventörröttäjät, teidän aika tulee, kun lumi peittää maan

wp-1450170370484.jpeg